maanantai 20. toukokuuta 2013

Surkuhupaisa viikonloppu...

Viikonloppu oli ja meni. Onneksi.

Perjantai meni herkutellen kourallisen sipsejä, sekä vaaleaa rieskaa pari palaa. Lauantaina lupasin viedä miehekkeen  työpaikan pippaloihin, ja ajattelin samalla käydä ostoksilla suuremmassa kaupungissa (prismassa ainoastaan). Aamupalalla söin pari palaa rieskaa jälleen, pihatöitä touhusin ennenkuin lähdettiin ajelemaan kohti kaupunkia ja prismaa. Prismasta löysin ihanan niken harmaan topin (tällä kertaa mahtui jopa koko L päälle, XL oli iso). Pian kello löi jo neljä ja jotenkin oudon kireä olotila oli, auto matkalla tajusin sitten, että ilmankos, en ole syönyt mitään sitten aamupalan.

Miten homma tästä sitten eteni? No ei kovin mallikkaasti. Juuri kun luulin, että osaisin hallita tälläiset kömmähdykset ja ei tarvitsisi heittää takkia nurkkaan ja osaisin hoitaa tilanteen. Toisin kävi.   Oi miksi, miksi näin pelottavasti syömättömyys johtaa entiseen ahminta malliin? Tätä on pakko alkaa työstämään...

Päästyäni kotikaupunkiin kurvasin kauppaan, nälkä oli huutava. Ja mitä menin ostamaan? Kermamunkin ja berliininmunkin, mitä mitä MITÄ???!! En koskaan aiemmin ole ollut leivosten ystävä. No sekään ei ihan riittänyt, lisäksi lähti mukaan sipsiä dippeineen, lakupötkö, suklaalevy ja pussi karkkia. HALOO!? Sain suurta tyydytystä näistä ostoista sillä hetkellä.

Kotona olo oli toinen. Syyllisyys ja turhautuneisuus iski vasten kasvoja. Masentuneena ahmin berliinin munkin heti kitusiin maistamatta siitä mitään. Sitten päätin, että pitäisi syödä kyllä jotain, ettei ainoastaan herkkuja. Leivoin pikku tomaatti-pesto-mozzarella pizzan. Söin sitä. Sitten punttasin vielä kermaleivoksen naamaan. Söin lakupötkön ja kieriskelin huonossa olossa.  Onneksi tajusin lähteä tekemään pienen lenkin, että vatsa hieman laskestuisi.


Sunnuntaina aamusta söin lopun pizzan, mässäsin sipsiä ja dippiä, mutta karkit jätin onneksi rauhaan. Illalla mutustaessani sipsejä, yhtäkkiä tajusin, miten helppoa on palata vanhoille tavoille. Siinä samassa heitin loput sipsit ja dipit roskiin. Työstin ajatusta, että miksi nälkäisenä toiminta meni näin. Päätin kuitenkin, että en piiskaa aiheesta itseäni yhtään enempää, enkä vaivu masennukseen. Tästä on vaan selvittävä ja töitä tehtävä entistä enemmän.

Tänään on palattu ruotuun ja aamulla syöty puuro raejuustolla ja kookosöjyllä. Nyt vielä kun saisi perseen ylös penkistä ja luut liikkumaan. Painoa kertyi tästä viikonlopusta + 500 g .Ei mulla nyt muuta. Onko kellään muulla tunnustettavaa viikonlopun osalta?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti